torstai 24. helmikuuta 2011

Kuinka sitten kävikään

 "434. Työelämän ja organisaatioiden tutkimus (8 op)"  - opintojakso löytyy Valtiotieteellisen tiedekunnan Sosiologian maisteri-, sekä kandidaattivaiheen kurssilistasta. Kurssi on vapaasti valittavana molemmissa opintovaiheissa.  Kurssikirjalistan yksi mahdollisista opuksista on "Tietotyö ja työelämän muutos". Kirja on julkaistu armon vuonna 2001, jolloin Nokia oli vahva veturi Suomen taloudessa ja kaikki näytti hyvälle. Kirjan tutkimukset ovat todennäköisesti tehty 90-luvun puolivälin jälkeen.

Kirjassa hekumoidaan uudella uljaalla yhteiskunnan rakennemuutoksella. Rakennemuutosta käsitellään uuden ryhmän tietotyöläisten näkökulmasta.  

Muutama tilasto kirjan sisältä;  62% tietotyöläisistä käyttää matkapuhelinta, 88% sähköpostia ja 72%  tietotyöläisistä osaa asentaa tietokoneelleen ohjelmia vuonna 1998. Kirjoitus vaiheessa Suomi oli heti Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin mitattaessa Internet-liittymien määrää.  Nämä ja 230  sivua muuta tiukkaa tilastofaktaa tietotyöstä ja työelämän muutoksesta. Kysymys on miksi näitä kirjoja luetaan yhä vuonna 2011?  Siksikö, että yksi kirjan luku käsitteli aihetta; miksei etätyö yleisty? Tiimityön ongelmallisuudesta käsittelevät kappaleet jätin lukematta kokonaan. Siitä ei voida kysyä tentissä?

Samaan ongelmaan kurssikirjojen suhteen törmäsin johtamisen kurssin kirjassa, jossa osoitettiin huonona johtamisen tyylinä persoonaan perustuvaa johtamismuotoa. Esimerkkinä käytettiin herraa nimeltä Steve Jobbs. Kirja oli 1990-luvun tuotetta, mutta koulumme luottokamaa vuonna 2010. Voinette varmaankin arvata kuka keulakuva oli se paremepi ja kirkkaampi tie johtamisessa.

Parasta lukunautintoa tuotti kuitenkin ensin mainitsemassani kirjassa lainaus Nokian 1999 tai 2000 vuosikertomuksesta. Lainausta käytettiin kuvailtaessa tietotyöläisten uutta sukupolvea ja tietoyhteiskuntaa, jonka varaan tulevaisuus rakentuu.

Ihmisen mielikuvitus on rajaton.
Kykymme muuttua on rajaton.
Kykymme kehittyä on rajaton.
Halumme saada aikaan on rajaton.
Haluamme palvella on rajaton.
Me itse asetamme omat rajamme.
Muita rajoja ei ole.

-Nokia 2000

Nopea pikakelaus tulevaisuuteen; Nokia muuntautumiskyky kohtasi jenkkimarkkinoiden simpukka boomin. BAM! Tarvittiin uusi suunta. Seurauksena Nokia hyläsi kehitteillä olevan kosketusnäyttö- puhelintekniikkansa,  sellaiselle ei ollut nyt käyttöä.  Lopputuloksen muuntautumis kyvyistä ja omien rajojen asemmisesta näimme viimeviikolla. Toki jälkiviisaus on helppoa, mutta onko uusisuunta yhtään parempi.

Valtiotietellisen tiedekunnan tilanne on hyvin sama. Se  perustettiin alunperin oikeustieteellisen  tiedekunnan vasemmalle sijoittuvaksi  - yhteiskunnallisia ongelmia ratkaisevaksi - kaveriksi.

Vuosien jälkeen valtiotieteellinen tiedekunta edelleen laahaa historiassa kertoen kurssikirjoissaan kapitalismin ongelmista. Kapitalismista ja markkinatalaoudesta epätasa-arvon tuottajana ja hyvinvointi yhteiskunnan rapauttajana. Siitä on tullut dinosaurus aatteidensa kanssa. Miksei edes kurssikirjoja voitaisi uudistaa, jotta edes materiaali olisi lukemisen arvoista.