tiistai 28. syyskuuta 2010

Heimspiel vs. Hamburg

Sunnuntaina 26.9.2010 oli aika sarjan kotiavaukselle, vastustajaksemme pääkaupunkiin saapui Hampuri. Hampuri oli 1.spieltagina ottanut 4-7 kuokkaan Leipzigin vahvemmalta joukkueelta, meidän hakiessa samaan aikaan pisteet Bonnista. 

Lähtökohdat olivat silti osaltamamme hieman erikoiset. Johtuen Saksan liikutanviraston tavasta jakaa hallit ja salivuorot jokseenkin mielivaltaisesti, joutui joukkueemme siirtymään kauas keskustasta syvälle etelään. Seurauksena saamme kumimaton sijasta pelata kuluneella parketilla tämän kauden. Myöskään katsojien määrä ei ole sama kuin jos pelaisimme lähes keskellä Berliiniä. 300 katsojan pelit ovat siis historia kotipeleissä.  Sunnuntaina kaupungin laitamille, paikalliseen  Rajakylään, oli saapunut ehkä vaivaiset viisikymmentä silmäparia.

Ottelun suunta ja perusilme näkyi heti alusta. Meidän yrittäessä pelata palloa, ja hallita peliä, tyytyi Hampuri iskemään vastaan ja yrittämään korkeaa karvausta. Saimme kuitenkin pyöriteltyä takakolmiotamme hyvin, joskin hermostuneesti. Hermoilu näkyi siinä, ettemme uskaltaneet ylittää neutralzonea ja pistää palloa syvälle hyökkäyspäätyyn. Kuten olettaa sopi, jossain vaiheessa rauhallinen syöttelymme herpaantuu virheeksi ja Hampuri iski itsensä johtoon.

Pelin edetessä aloimme rohkeammin ylittää keskialuetta ja luoda pelkän hallinnan lisäksi  myös maalipaikkoja. Hampurin maalivahdilla oli hyvä päivä ja maalipaikamme eivät realisoituneet missään vaiheessa maaleiksi. Tauolla lähdettiinkin maalin takaa-ajoasemassa. Toisessa erässä meidän rohkeasti palloa halliten ja hyökäten, pääsi Hampuri nopeasti iskemään kaksi byyriä lisää, kutakuinkin yhtämonesta tilanteesta. Kolme maalia takana ja puolet pelaamatta. Nostimme karvaa ja suoraviivaistimme peliä. Seurauksena saimmekin paikkoja ja virheitä vastustajalle. YV:llä osuimme maalipuihin ja pian yv:n jälkeen saimmekin rankkarin.


Rankkarin sössiminen ei auttanut tilannetta juurikaan, ja oli vain jatkettava päälle painamista. Onneksemme lähes seuraavasta vaihdosta pelasimme koko ketjun voimin hyvän kulmapelin, jonka seurauksena Alex pääsi tälläämään etukulmasta pallion häkkiin. Tauolla lähdettiin edelleen kaksi takana.

Kolmannessa hallintamme jatkui, kuten myös tehottomuutemme. Kaiken hyvän lisäksi vastustajalla ei tainnut olla yhtään suomalaista, joten ei paljoa ei mailaa puristettu ja armopalaja tarjoiltu.  Hampurin ollessa kaksi maalia edellä ja onnistuivat he ennen kolmannen puoliväliä, normaalisti ensimmäisestä vastaisku paikastastaan, iskemään hienon maalin. Jatkoimme taistelua ja samalla tiivistäen peluutuksen kahteen ketjuun. Erän puolivälin jälkeen saimmekin taistelua pallon kulmasta haltuumme. Sähläyksen päätteeksi sain sohittua sen Marekille maalin eteen ja Marek pisti varmasti pallon pussiin. Taas oltiin kahden maalin päässä.


Lopussa pelin muuttuessa entistä fyysisemmäksi, alkoi näkyä loukkantumisia molemmilla joukkueilla. Peli karkasi tuomareiden käsistä. Sai ottaa miestä todella rohkeasti ja mailahäirintä myös sallittiin. Tilanne eskaloituikin, kun Hampurin pelaaja taklasi Chripheria rumasti selästä kaukalon laitaan. Seurauksena Calle sivuun ja kundille ns. pitkävitonen pelin loppuun. Pyörityksestä huolimatta emme saaneet palloa millään sisään ja peli päättyikin raivostuttavasti 2-4.


Homma jatkuu ensisunnuntaina taas kotiottelullamme. Vastustajaksi saapuu Wernigerode, jossa pelaa pari kovaa suomalaista (mm. Juha Kivilehdon veli?) Olisi jokseenkin tärkeä voittaa kyseinen peli Hampuri fiaskon jälkeen. Omalta osalta kausilähtenyt liikkelle tahmeasti, joskin parempaan suuntaan mennen. Ensimmäisen ottelun jäinen esitys ja 0+1, muuttui energiseksi -joskin tehottomaksi- 0+2. Joskin omille pisteille ei paljoa käyttöä löydy jos joukkue häviää. Toivottavasti joku kaivaa sankariviitan kaapista ensisunnuntaiksi ja alkaa iskemään palloja sisään.